20.6.2014, päivä 2, Padise - Haapsalu

60,2 km (ohjelman mukaan 58 km)

Kulut: leivät, cokis ja olut: 12,50€, 2 kahvia ja kakkua 9,10€ eväät 4,37€

Yhteensä: 31€

Linnut laulaa eikä sada, kaikki siis aika hyvin. Nukahdimme ehkä ennen kymmentä ja nukuimme noin kymmenen tuntia. Pakkaushommat ja aamiainen, heipat koiralle ja isäntäväelle ja menoksi. Tänään on pelkkää siirtymistä, ei turistihoukutuksia matkan varrella. Haapsaluun saavumme varmaan aika hyvissä ajoin, jos ei mitään kummallista satu.

Matkakuvauksen mukaan Padisesta on matkaa Haapsaluun 58 km. Ajo-ohje oli selkeä: ensin päätielle, sitten "Cycle staright 47 km to T-juction, turn right to Haapsalu. Use bike road, it is on the right side of the road all the way to Haapsalu (8km)."

Näinhän se oli. 47 km kartalle viivottimella piirrettyä suoraa viivaa keskelle metsää. Välissä toisinaan joitakin peltoja. Ehkä jokunen liikennemerkki, vaikka niitä täällä toisaalta on kyllä viljelty aika avokätisestikin. Paitsi nopeusrajoituksia. Aika hurjaa vauhtia täällä ajellaan. Emme edes tiedä mikä yleisrajoitus on, mutta sitä tuskin noudatetaan. Tämän päivän metsäosuudella tie oli melko kapea, jos kaksi autoa kohtasi juuri meidän kohdalla melkein piti tiputtaa itsensä ajoradalta pientareen puolelle (asfalttia on riittänyt juuri ja juuri valkoisen viivan yli, joten piennar oli joko vanhaa asfalttia alempana tai soraa). Siltikin erityisesti rekat ja kuormurit ajoivat niin hurjaa vauhtia, mietityttää että hallitsevatko kuskit menopelinsä täydellisesti vielä tuossa vauhdissa. Mutta iloksemme on todettava, että lähes kaikki autoilijat ovat olleet erittäin kohteliaita ja 98 prosenttia kuljettajista väistää kaukaa. Yhtään vaara- tai läheltä-piti-tilannetta ei onneksi ole ollut.

Vastatuuleen vääntäessä mielessä, että on tämä objektiivisesti ajateltuna ehkä vähän merkillinen tapa viettää lomaa. Polkee, polkee, polkee, milloin myötä-, yleensä kuitenkin vastatuleen. On sadetta, autoja, huonoja teitä, vaatimattomia majapaikkoja... Ja siltikin, jos vaihtoehtona olisi rantaloma etelän auringon luksushotellissa, missä ei olisi kuin hotellin allas ja turistialuetta, niin en ehkä kuitenkaan vaihtaisi. Tai ainakin siellä pitäisi olla fillarivuokraamo.

Tämän päivän suurin vaara oli pitkästyminen virikkeettömään ympäristöön. Mutta siitäkin meitä oli jo varoitettu: "This day is just a cycling day, no sights on your way."  Välillä pysähdyimme oikomaan selkiämme ja popsimaan pähkinöitä ja suklaata. Eväinä meillä oli jääteetä ja Domino-keksejä, teehetken vietimme ylellisesti penkillä ja katoksella varustetulla bussipysäkillä. Iltapäivemmällä taivas muuttui jälleen harmaammaksi ja alkoi ripotella vettä. Olimme jo melkein perillä, joten emme alkaneet vaihtaa sadekamoja päälle.

 Löysimme hotellimme Päevavillan helposti ja tsekkasimme sisään. Siistiytyminen ja kaupungille ruokapaikkaa etsimään. Vaihtoehtoja oli useita, ruokien hinnat vaihtelivat 1,50€:n keitosta 15€:n sisäfileeseen. Päädyimme Cafe Diertrich -nimiseen kahvilaravintolaan ja söimme luomulihaleivät. Mukava huomata, että luomu on täälläkin in, iso luomukauppakin löytyy keskustasta.

Jälkkäri jätettiin odottamaan seuraavaa kahvilaa. Välissä kävimme tutustumassa Haapsalun piispanlinnaan, joka oli rakennettu 1200-luvulla.

 

Linnassa kannattaa olla varuillaan, sillä siellä kummittelee. Löysimme Valge Daamin eli Valkean daamin pimeän käytävän perukoilta samalla miettien, että jos linna juuri nyt suljettaisiin ja jäisimme sinne yöksi.. Kuljimme linnan läpi melko vauhdikkaasti ja ehdimme ennen sulkemisaikaa ulos.

Haapsalu on kaunis kaupunki. Se huokuu tsaarin ajan kauneutta ja historiaa kylpyläkaupunkina. Alkuaikoina se oli tunnettu reumaa parantavista mutahoidoistaan, nykyisin tänne tullaan kai enemmänkin vaan nautiskelemaan maisemista ja kesäkaupungista. Vanhoja rakemmuksia kunnostetaan kovaa vauhtia, samoin katuja ja pyöräteitä. Rappioromatiikkaakin on vielä tarjolla, ihan kaikki ei vielä ole siloiteltu siistiksi. Ehkä siinä piileekin osa kaupungin viehätystä.

Kuljeskelimme katuja ja rantoja pitkin. Puutalot toivat mieleen Suomen rannikkokaupungit, Uudenkaupungin, Naantalin ja Rauman. Rappeutuneet kivitalot puolestaan Itä-Saksan, ja ajoittain väleissä pilkahtelee myös neuvostoarkkitehtuuria. Alkoi sataa ja Rantapromenadia paseeratessamme kohdalle osui onneksi Kuursaalin kahvila, joka oli tsaarin ajan sosiaalisen elämän keskus. Oli helppo matkustaa mielessään 100 vuotta ajassa taaksepäin, sillä rakennus oli entisöity hienosti vanhaa kunnioittaen. Söimme leivokset, joimme kahvit ja nautimme tunnelmasta ja merinäköalasta.

Sade yltyi, jäimme odottamaan sen loppumista, ei loppunut. Ei auttanut kuin lähteä. Ihan suorinta reittiä emme ehkä tulleet, mutta sillä ei sinällään ollut mitään väliä, olimme ihan märkiä jo ensimmäisen kymmenen metrin jälkeen. Toivottovasti viikon sadekiintiöt olisivat jo tässä.

Tulimme hotellille kaupan kautta. Huoneen kokoinen kyläkauppa, eikä varsinkaan minkään ketjun jäsen. Huonoina puolina mainittakoon, että valikoima melko pakaste-, karkki- ja alkoholipainotteinen. Ei siis hedelmiä, joita olimme etsimässä. Hetken päästä löytyi toinen (ketju)kauppa hedelmätiskeineen ja saimme iltaeväät hankituiksi. Hinnat jaksavat hämmästyttää joka kerta, kassillinen evästä maksaa näköjään joka kerta sen viisi euroa. Kalleimmat viinit näyttivät olevan 7€ ja 10 litraa olutta maksoi 20€. Emme ostaneet :).

Loppuilta onkin ollut vällyjen alla makoilua, kirjoittamista ja sosiaalista mediaa. Täällä tuntuu olevan wifejä tarjolla helposti. Mutta ilmeisen hyvä mainosarvo sillä vielä on, sillä tienvarsiopasteiden sängyt ja veitsistä ja haarukat ovat saaneet kaverikseen myös @-merkin!

Huomenna jatketaan leppoisasti Hiidenmaalle:10 km satamaan, 1,5 tunnin lauttamatka ja 28 km majapaikkaan.